Suurin osa pennuista muuttivat viime viikonloppuna uusiin koteihin. Danny pojan kanssa ollaan odoteltu kodin varmistumista ja se löytyi lopulta. Taitaa tulevaisuudessa kaksi veljestä tavata myös toisiaan, kun Danny pääsee lähipiiriin Jasperin kanssa! Ihanaa, että metsäkissat kiinnostavat ihmisiä <3  

Koti on siis hiljentynyt ja Danny pitää täällä vielä seuraa muutaman yön. Tuuli vaikuttaa helpottuneelta siltä osin, ettei ole pentuja ympärillä, tosin nyt huutelee jo poikien perään.. Unnaa kiinnostaa kovasti leikkiä Dannyn kanssa ja ottavat välillä melkoisia iltahepuleita yhdessä. 

Kasvattajana pitää todeta, että olipahan aikamoinen punainen seitsikko tämä pentue! Vilinää riitti heti siitä saakka, kun pennut oppivat liikkumaan! Tuuli emo on pysynyt terveenä kesän eläinlääkäri reissujen jälkeen. Nyt huokaisen ja hengähdän ennen seuraavaa pentuetta.

Pennut ovat huomenna 12 viikon ikäisiä! Tuntuu, että ovat kasvaneet viimeisten parin viikon aikana hurjasti. Eivät ole enää niin pentumaisen pörröisiä vaan alkavat jo näyttämään oikeilta kissoilta :D 

Kissat olivat pari päivää keskenään, kun olin pienellä reissulla. Kaverit kävivät hoitamassa pentuja ja isompia kissoja kaksi kertaa päivässä. Hyvin tuntui menevän eikä tullut isompia katastrofeja sinä aikana. Kun tulin kotiin, niin kaikki oli erityisen innoissaan vastassa ja kehräämässä. 

Pikkuhiljaa alkaa pennuille löytyä kodit.  Danny etsii vielä oikeaa kotia <3

Tuulin vointi on jo paljon parempi. Kuuri alkoi heti puremaan eikä oireita ole sen jälkeen enää tullut. Lisäksi huulen haavakin on parantunut lähes kokonaan. 

Kyllä aika rientää pentujen kanssa.. Seitsikko on kasvanut hurjaa vauhtia ja osalla painokin alkaa numerolla seitsemän! Aika kekseliäitä kavereita ovat kyllä :D yksi yö huomasivat pienen raon laatikoiden välissä ja kävivät seikkailemassa makuuhuoneen ulkopuolella. Osasivat kyllä takaisin samaa reittiä. Minulla on täällä siis nettikamera, mikä tallentaa liikkeestä ja voin katsoa livenä mitä sillä hetkellä tapahtuu. Yön videoita onkin mielenkiintoista tarkistaa aamuisin. 

Pennut ovat oppineet hienosti leikkimään, kiipeilemään ja juoksemaan. Muutamalla on vielä hakusessa vessa-astialle meneminen, mutta hienosti isot asiat tehdään hiekkaan. Pissavahinkoja vielä sattuu alustoille hiekkalaatikon viereen. Heräämisen ja ruokailujen jälkeen laitan pentuja hiekkalaatikoille, että hoksaisivat asian. 

Pennut ovat luonteeltaan hyvin samantyyppisiä, eli vielä en ole mitään merkittävää eroa tässä asiassa huomannut. Pennut ovat rohkeita, ihmisläheisiä, leikkisiä ja kovaäänisiä :D 

Pennut ovat nyt kolmen viikon ikäisiä. Ovat kasvaneet hyvää tahtia koko ajan. Painot ovat nyt 400 gramman molemmin puolin. Eilen pääsivät maistelemaan ensimmäistä kertaa pennuille tarkoitettua moussea. Kaksi pennuista, Diana ja Helmi tajusivat heti, että se on hyvää! Muille olen koittanut antaa sormen päästä, mutta vielä eivät ole kiinnostuneet moussesta. Emon maitobaari on selvästi parempi. Jalat kantavat hienosti ja liikkuvat rohkeasti. Muutamia kertoja ovat nyt päässeet pentupesän ulkopuolelle tutkimaan paikkoja. Tuuli on ollut hieman hätääntynyt, mutta rauhoittunut nopeasti kun huomannut, ettei lapsilla ole mitään hätää.

Pentujen kanssa kaikki on sujunut varsin hyvin ja tietysti toivoo, että jatkuu yhtä hyvin luovutusikään saakka. Muista seurata instaa nfo_joulukuun mihin päivittelen lähes päivittäin videoita pennuista. Ja toki voi ottaa yhteyttä jos punainen pentu kiinnostaa :)

Pennut ovat nyt reilun viikon ikäisiä ja ovat saaneet nimensä. Pentueen nimi on Seven shades of Red. Nimet tulevat punasävyisistä jalokivistä. Viikko on vierähtänyt pentujen kanssa oikein hyvin ja nopeasti. Tuuli emo hoitaa pentuja hyvin suojelevasti ja imettää niin paljon kuin pystyy. Seitsemän pentua on aika monta, ja lisämaitoa olen antanut päivittäin varsinkin pienemmille. Painot ovat nousseet melko tasaiseisti jokaisella. Pienimmät Diana ja Helmi tulevat hyvää vauhtia perässä. Heillä paino on tällä hetkellä n.210g, kun muut ovat lähellä 250g ja pari mennyt tästäkin jo ohi. Eli maitoa Tuulilla kyllä riittää, koska isoimmille en ole antanut lisämaitoa juuri ollenkaan. Taistelu nisillä on käy vilkkaana ja isommat pääsevät helpommin paremmille nisille. 

Silmät ovat kaikilla jo auenneet ja liikehdintä pentupesässä vain kasvaa. Hienosti kaikki liikkuvat ja löytävät pesän toiselta puolelle emon luokse. Tuuli hakee minulta usein huomiota, ihan kuin ennen synnytystä ja tiineyttä. Leikkiminen ei nyt jaksa kiinnostaa, mutta tulee katsomaan, kun Unna aloittaa leikkimisen. Unnalla on selvästi hieman tylsää, sillä öisin riehuu aika lailla. Osaa olla hienosti pentujen kanssa ja olen nähnyt, kun Unna menee pesemään pentuja. Minulla on lisäksi kamera mikä tallentaa videoita yöaikaan niin olen huomannut, että Unna käy myös yöllä tarkistamassa, että pennuilla on kaikki hyvin. Tuuli on paljon yölläkin pentujen vieressä ja toki nukkuu ihan pentupesän vieressä. 

Muutamia kyselyitä pennuista on tullut sähköpostiini. Vielä en varaa pentuja kenellekään, sillä haluan katsoa miten pennut kasvavat ja kehittyvät. Yksi naaraista toki jää itselle (tai sijoitukseen enemmin) ja siksi on tärkeää, että seuraan mikä pennuista on sopiva luonteeltaan sekä fyysisiltä ominaisuuksilta jatkamaan sukutaulua.

Tuulin pennut syntyivät 15-16.6 välisenä yönä. Synnytys alkoi lauantaina illalla seitsemän aikaan. Ensimmäisen pennun kanssa oli jännittävä hetki, mutta sujui lopulta todella hienosti loppuun asti! Alkuun jännitti itseäni ja Tuuli oli hyvin hämmentynyt, kun ensimmäinen pentu oli syntymässä. Yö oli hyvin! Kolme ensimmäistä pentua syntyi kolmen tunnin aikana, jonka jälkeen Tuuli piti yli kolmen tunnin tauon! Kuudennen pennun jälkeen kello oli kolme ja sanoin miesystävälle, että nyt on pakko mennä nukkumaan. Olin ihan varma että siinä oli kaikki. Noin viiden minuutin päästä siitä, kun sain pään tyynyyn, mies vieressä sanoi, että nyt kuului märkä läsähdys. Nousin tietysti heti katsomaan ja hännän oli seitsemäs pentu! Tuuli oli oikein reipas ja jaksoi koko ajan hienosti. Tosin alkuun ei oikein tiennyt mitä pennulle pitää tehdä, joten kätilönä autoin puhkaisemaan sikiöpussit, katkaisin napanuorat ja puhdistin suut, että ilma kulkee hyvin pennuilla. Tuuli alkoi heti pesemään pentuja, kun tarjosin ne Tuulille. Pentujen syntymäpainot olivat 96-121g. 

Oli siinä hoivaamista yön aikana ja pelkäsin pahinta pienempien pentujen kohdalla, kun eivät osanneet imeä nisällä. Lisämaito maito onneksi maistui hyvin. 

Nyt kaikki näyttää paremmalta ja Tuuli hoitaa pentuja niin hienosti ja suojelevasti. Isoäiti Unna on tietysti mukana hoitamassa jo pentuja ja Tuuli antaa Unnan tulla lähellä. Kaikki emot eivät hyväksy välttämättä, että kodin toinen kissa hoitaa omia pentuja. 

Nyt täällä on kissoja kolme sukupolvea ja Joulukuun toinen pentue kasvamassa <3

Viime syksynä pentujen muutettua Unnalle laitettiin hormoni-implantti, koska kiimat oli jatkuvia sekä alkoi merkkailemaan paikkoja. Eipä siis ihme, että talven aikana massaa alkoi tulemaan, kun ei ollut jatkuva kiima päällä. Painoa on tullut hyvin, mutta ei kuitenkaan liikaa. Maaliskuussa lähdettiin Unnan kanssa muutaman kuukauden tauon jälkeen Turkuun näyttelyyn. Ajatuksena oli, että saadaan sertit mikä on pääasia seuraavaa valmistumista varten. Ajattelin kyllä, että Unna on hienossa kunnossa ja mahtavassa turkissa. Useampi kissakaveri tuli myös kehumaan Unnaa näyttelyssä. Turussa oli kahden sertin näyttely lauantaina, joten päivä oli suht kiireinen. Unna nominoitiin molemmissa näyttelyissä! Siinä vaiheessa aloin herättelemään toiveita, että voisiko jopa voittaa.. Niinpä Unna yllätti molemmissa näyttelyissä olemalla kategorian kaksi paras aikuinen naaras eli sieltä tuli pitkään toivottu BIS (best in show)! 

Parin viikon päästä kotinäyttelyssä Ylöjärvellä järjestettiin kolmen sertin näyttely. Unna oli kahdessa nominoituna ja toisessa oli BIS! Aivan huikea fiilis ja olen niin ylpeä Unnasta <3 Kuva Pirokin näyttelystä alla.

Sitten seuraaviin jännittäviin uutisiin.. Tuuli oli treffeillä huhtikuun puolessa välin! Kovasti nyt vaikuttaa, että treffeillä on tapahtunut tulosta. Nisät punoittaa, on turvoksissa ja paino on nousussa. Eli jos kaikki sujuu hyvin loppun asti niin täällä odotellaan pentujen syntyvän kesäkuun puolivälin jälkeen <3

Euroviisu pennut ovat nyt viiden viikon ikäisiä. Ovat jo taitavia kiipeilijöitä eikä pentuhuone enää riitä ja yöaikaan sieltä karataan, jos vähänkin on jäänyt reitti auki muualle asuntoon. Tällä hetkellä sohva on paras nukkumapaikka! Viikon aikana saalistusleikit on tullut suosituksi ja höyhenlelun perässä juostaan lujaa. 

Kaikki pennut ovat tosi rohkeita eikä luonteessa ole vielä huomattavissa mitään suuria eroja. Pojista Käärjijä ja Antti hakevat eniten ihmisen läheisyyttä ja viihtyvät sylissä pisimpään. Kaikki kasvavat tasaisesti ja ruoka maistuu hienosti, kuten välillä kuvistakin saattaa huomata. Osa pennuista tykkää olla lautasella lähes kokonaan :D 

Vauhtia jo riittää ja sitä on vielä tulossa lisää...

Pennut täyttivät juhannusaattona kolme viikkoa. Unna on hoitanut pentuja hienosti koko ajan ja sen lisäksi olen antanut lisämaitoa, että painot nousevat hyvään tahtiin. Juhannuksen aikaan pennut alkoivat maistelemaan kiinteää ruokaa. Tällä hetkellä painot pennuilla ovat 350-460 gramman välillä. Myös isosisko Tuuli osallistuu pentujen hoitamiseen ja Unna sallii sen mahtavasti. Taitaa Tuuli harjoitella tulevaisuutta ajatellen :) 

Pentupesä alkaa käydä toisinaan pieneksi ja osa pennuista kömpii rohkeasti katsomaan pesän ulkopuolista elämää. Lisää pentujen elämää on nähtävissä Joulukuun kissalan instagram tilillä norwegianforestcat_fijoulukuun

Unna synnytti pennut perjantaina 2.6.2023. Synnytys käynnistyi viiden maissa aamulla ja loppui iltapäivällä. Ei siis pitänyt kiirettä synnytyksen kanssa. Unna hoiti lähes kaiken itse, pentujen pesemisen heti kun syntyivät, napanuoran katkaisun ja istukan syömisen. Me palvelijat (Katja ja Anne) puhdistimme pennut ja tietysti punnitsimme ne. Unna on hoitanut pentuja hienosti koko ajan. Pentuja on kuusi joten lisämaidolle tuli tarvetta heti ensimmäisen päivän jälkeen, jotta painot lähtevät nousuun. 

Pentujen tiedot ja kuvat löytyvät täältä.

Huom! Pennut rekisteröidään Ratakatin kasvattajanimelle! Pennut kasvavat täällä Joulukuun kissalassa. Mahdollisesti yhteydenotot näitä pentuja koskien suoraan Ratakatin kasvattajalle Annelle: ratakatin@gmail.com

Pennut ovat täyttäneet nyt kahdeksan viikkoa. Miten aika on mennyt nopeasti? Päivisin pennut ovat talon alakerrassa. Saavat siis vapaasti liikkua tupakeittiön, eteisin ja kahden huoneen välillä. Yläkertaan menevät rappuset eivät onneksi (vielä) ole kiinnostaneet kovin paljon. Yöaikaan pennut siirretaan pentuhuoneeseen, missä on hiekkalaatikko, ruokaa ja vettä tarjolla koko ajan. Myös emo käy välillä pentuhuoneessa yöaikaan, mutta ei viihdy siellä enää niin paljon. 

Rokotuksille ja sirutuksille mennään 9.viikon ikäisenä. Matolääkkeen antaminen oli melko haastavaa, mutta onneksi kahden palvelijan avuin ne saatiin annettua. Tänään kynsien leikkaaminen onnistui ensimmäistä kertaa kaikilta. Pennut olivat unessa, kun otin pennun vuoronperään syliin ja leikkasin kynnet. Eivät olleet moksiskaan, kun olivat niin unisia. 

Vauhtia siis riittää. Imuriin on totuteltu ja erilaiseen musiikkiin. Vieraita käy viikottain katsomassa ja leikkittämässä pentuja. Jännittävää huomata miten erilaisia ovat luonteeltaan. Revontulen Valo on rohkea poika. Ensimmäisenä on karkaamassa ulkoeteiseen tai saunatilaan, kun vain ovi on auki hetken. Tunturin Tuuli on innokas leikkimään ja rohkea kiipeilijä. Ruskan Loisto seuraa ensin toisten leikkejä ja sitten vasta tulee mukaan. Nietosten Lumi juttelee paljon ja tulee mielellään siliteltäväksi, tykkää olla lähellä ihmistä. Keskiyön Taika on ihmisrakas, tulee ihan viereen nukkumaan ja saattaa tulla syliinkin. Lemmenjoen Onni on myös rohkea poika ja innokkaana leikkii palloradalla. 

Unna emo kouluttaa pentuja välillä aika hurjan näköisesti, mutta ilmeisesti on ihan tyypillistä toimintaa emolle. Meille ihmisille kaikki on uutta ja on mahtavaa, että voi kysyä muilta kissankasvattajilta opastusta ja neuvoa. 

Pennut ovat nyt seitsemän viikon ikäisiä. Syövät pennuille tarkoitettua ruokaa hyvällä ruokahalulla. Jauheliha kermaviilillä on suurta herkkua. Ruuan joukkoon laitetaan maitohappobakteerijauhetta, että suolisto pysyy kunnossa. Osa pennuista on oppinut syömään nappuloita. Pennut ovat hienosti oppineet käymään jo aikuisten hiekkalaatikolla. Välillä kuitenkin vahinkopissejä löytyy milloin mistäkin.

Muutamana päivänä ovat päässeet pois pentuhuoneesta ja valvotusti ovat talon alakerrassa. Kovasti harjoittelevat kiipeilyä mihin vain kynnet tarttuvat kiinni. Leikkien ja syömisen jälkeen nukutaan siinä missä on hyvä olla: sohvalla, pesässä, keittiön tuolilla tai palvelijoiden jalan päällä. Huiskuleikit ovat jännittäviä! Pennuista lähtee aikamoinen tömistely, kun innostuvat juoksemaan. Perheen muut kissat Astra ja Aurora ovat välillä ihmeissään pentujen kulkemisesta. Astra sähisee ja murisee aika usein, mutta Aurora on pennut jo hyväksynyt ja antaa syödä myös samasta ruokakupista.

Pentukyselyitä on tullut muutamia ja toivottavasti lähiviikkojen aikana kodit varmistuvat jokaiselle. Vielä ei olla päätetty kuka jää kotiin, mutta sen aika tulee varmasti pian.

Mikä on yllättänyt? Se miten paljon pennut syö, kakkaa ja ääntelevät kovasti! Parhaimmillaan on pitänyt siivota hiekka-astiat kolme kertaa päivässä. Ruokalautanen tyhjenee parissa minuutissa, kun kaikki kuusi on syömässä. Pentujen äänimaailma on hyvin erilainen kuin aikuisilla kissoilla. Välillä kuulostaa, että jollain on kauhea hätä, vaikka siellä vain painitaan. Herkkuruoan äärellä ovat myös oppineet sähisemään ja murisemaan, jos joku tulee liian lähelle.

Osa pennuista oli lisämaidon tarpeeksi ensimmäisinä päivinä, kun paino ei lähtenyt kunnolla nousuun. Nyt pienimmät pennut ovat ottaneet muita kiinni painon kanssa eikä lisämaidolle ole ollut enää tarvetta. 

Silmät aukesivat viikon ikäisinä ja vauhti on lisääntynyt hurjaa vauhtia. Viimeisen viikon aikana pennuille on tarjottu pateeta ja muutama on rohkaistunut syömään. Hiekkalaatikolle (kaurahiutale) menoa on harjoiteltu viime päivinä. Pentujen kynnet ovat kasvaneet ja niiden leikkaaminen oma haasteensa.  

Unna hoitaa pentuja hienosti. Maitobaarilla on ruuhkaa ja parhaista nisistä käydään hurjan kuuloista ja näköistä taistelua. Helteet ovat onneksi takana, sillä Unna kantoi pentuja viileämpään paikkaan. 

Unna aloitti synnytyksen keskiviikko iltana 27.7. Ensimmäinen pentu syntyi klo 23.41 ja kuudes syntyi aamulla klo 6.45. Synnytys kesti pitkään ja kaksi pentua tuli n. tunnin sisällä ja sitten Unna piti taukoa. Meille ihmisille synnytys oli hyvin jännittävää ja onneksi saimme paikalle kaksi kokenutta kissakätilöä, jotka auttoivat, opastivat ja valvoivat meidän kanssa aamuun asti. Olin tehnyt jo etukäteen whatsapp ryhmän, jossa olen saanut koko ajan etätukea. Olen saanut kysyä ryhmässä ihan mitä vain ja vastauksia olen saanut nopeasti. Tämä tuki on ollut erittäin tärkeää aloittavalle kasvattajalle. Ei ole tarvinnut itsekseen miettiä ja pähkäillä jotain asiaa vaan rohkeasti kysynyt, jos jokin on mielen päällä. 

Pennut ovat nyt 3 päivän ikäisiä. Painoa seurataan aamuin ja illoin. Toisille painoa on tullut paremmin kuin toisille ja pari pentua on saanut lisämaitoa. Pennut ovat tosi terhakoita! Vipinää emon maitobaarissa riittää ja jokainen etsii parasta nisää. Unna on hoitanut pentuja hienosti ja pesäpaikkaa on ehditty jo vaihtaa pariinkin kertaan. 

Päivittelen tänne kuulumisia ja muistathan seurata kissalan sivuja myös facebookissa. Instagramiin ja TikTokiin (nfo_sisters nimellä) laitan myös videoita jatkossa.

Vatsa on pyöristynyt hurjasti ja ruokahalu on ollut koko ajan hyvä. Unna on syönyt koko ajan RC:n Queen nappulaa sekä märkäruoista pennuille tarkoitettuja ruokia. Myös katkaravut, kananmunan keltuainen ja kuivattu kanan sydän maistuvat erittäin hyvin. Ruokahetkiä on useita kertoja päivässä ja syö kerrallaan pieniä määriä. 

Lempipaikkoja nukkumiseen on löytynyt saunan lattialta, sängyn alta ja takan päältä. Myös kissatarha on hyvä paikka lepäilyyn. Leikkiminen kiinnostaa, mutta ei jaksa juosta niin paljon. Valjaat alkavat olla aika tiukat, mutta ulos on välillä päästävä tarkistamaan oma reviiri. Enää ei joka päivä käydä Unnan kanssa ulkona, mutta useamman kerran viikossa kuitenkin. Ulkona pitää päästä tutkimaan aina samat paikat talon ympäriltä. Usein jäädään paikalleen katsomaan maisemia ja haistelemaan ilmaa.

Kävimme tiineysröntgenissä pari päivää sitten. Unna on helppo matkustaja eikä vaikuttanut stressaavaan automatkaa ja käyntiä eläinlääkärissä. Röntgenkuvassa näkyy kuuden pennun luut. Ainakin nyt osaa varautua tähän määrään synnytyksessä. Laskettu aika (65vrk) on tasan viikon päästä. Me palvelijat olemme jo varautuneet hankkimalla tarvikkeita synnytystä varten. Kissahuone täytyy vielä järjestellä ja siivota. Synnytyslaatikko ei näytä Unnaa yhtään kiinnostavan, vaikka monta kertaa on viety sinne.